Helppo on kestää kohtalo.
Helppo on kestää kohtalo kaatavan myrskyn lainen, vaarallisempi on tauti hiljaa hivuttavainen.
Manasin Manalan taiat: mahdutte tupiini suuriin! Sain minä kalvavan madon syvälle sydämen juuriin.
Sain minä rintaani tulen, mi ainaista ankeaa uhoo, sammuttamattoman ahjon, mi hitaasti hiiltäen tuhoo.
Huominen.
Kuoleman halki kulkevat luomisen ladut: murtuvat muodot, särkyvät sydänten sadut.
Taivaan tuulet puhuvat tummaksi lieden, miehet parhaat hää-ilo-vuoteelta vieden,
onnettomuuteen vihkien kojut ja linnat, vaivaan mykkään sulkien lempivät rinnat.
Turha on vastus, tuomiot tunnon soiman. Pyhä on levoton lento luomisen voiman!
Suruni on syvempi syvintä merta.