Ilot ovat useasti ensin itketyitä.
Ilot ovat useasti ensin itketyitä; älä kysy katseheni kyynelsumun syitä!
Synnyin tummaan syksysäähän, myrskytuulten selkään: murhetta en peljännyt, mut riemua ma pelkään.
Arastellen aamuruskoon katseheni kannan: aurinko on noussut yli yöni taivaanrannan!
Jäinen kukka värähtelee hyyssä aamuhäivän: elämää vai kuolemaako tietää nousu päivän?
Jo kevät-ilon valkeaa.
Jo kevät-ilon valkeaa suur-aurinko valaa. Mun rinnassani rakkaus ja kaipaus palaa.
Ah, kaikki, mikä elää, jo lempiä halaa! Mun rinnassani rakkaus ja kaipaus palaa.
Kirkkotie.
Outo tähti silmähäni syntyissäni hohti; sanoi mulle: lähde käymään kynttilääni kohti!