No vihdoin!
Porkka tuli tasaisesti, tavallisesti, tervehtäen Inaria totutulla tyyneydellä.
Inari toimitti asiansa.
— Näin jo kirjeesi, sanoi Porkka.
— Pelkäsin, ettet huomaisi, sanoi Inari.
— Vahinko ei olisi ollut suuren suuri.
— Ei, sanoi Inari.
He astuivat yhdessä kappaleen matkaa puhumattomina.
Inari oli jo aikonut olla sanomatta mitään, mutta vilkaistessaan Porkan välinpitämättömän häikäilemättömiin silmäviivoihin hän uudestaan ärsyttyi. Olihan kaikki sitäpaitsi jo valmista. Mikään ei voinut muuttua enää!
— Tapasin Naiman, hän sanoi.