TIE
On iki-laaja, laaja tie ja kaikki kulkee siitä. Ei taivaanranta-rajatkaan sen tungokselle riitä.
Vaan monet syrjään sysäistään tai murhatahan salaa, ja yöhön, maahan takaisin taas aine raskas palaa.
On iki-pitkä, pitkä tie, ei määrään pääse kukaan, mut kaikki vierii, vierii vaan kuin laineet virran mukaan.
Ja kaikki kulkee, kulkee vaan, ei kukaan tiedä kunne, ei tiedä toinen toisestaan, ei itseäänkään tunne
NEMESIS
Sit' en sure, että kuolema mun tapaa, sitä vainen, etten ole sinne matkallani vapaa;
että sitoo sydänsäikeet juurten syväin esi-äitein, esi-isäin eksyväin ja erehtyväin;
ett' on taakka toisten tuskaa, toisten syitä, että kierrän kehää, samoon öitä ennen eletyitä;
ettei voimaa olla sokko eessä pahan, nousta unen, uskon siivin onneen olemattomahan;