NYT RUUSUT KUKKII.
Nyt ruusut kukkii.
Mut ken jos keksis käärmeen,
tuon piileväisen, alla ruusuhiston,
hän antais mulle viime armon-piston.
Nyt huulet hymyy.
Mut ken jos näkis nuolet
mun loppuun riutuneessa rinnassani,
hän salaa itkis pyhää valhettani.
Nyt päivä nousee.
Mut ken jos arvais ansat
tään aamun valaisevan vastaisuutta,
hän kenties kestäisi ei päivää uutta!
LINNUNLAULU.
Lintu se sirkutti oksalla:
sivit sivit siu.
Onko sun onnesi tallella
tiu tiu tiu?
Ei ole luontoa laulella:
vilu virret vei.
Ei ole onneni tallella,
ei, ei, ei.
KUUTAMOLLA.
Syyshimmeä kaislojen helinä
ja yllä valkea kuu,
edessä aaluva kuoleman
ja takana elämänpuu.
Oi kuinka on kasvot kirkkahat
tuon vastasyttyvän kuun
ja kuinka on keveät oksat veen
ja raskaat elämänpuun!