Ah, kerran mua
liet lempinyt…
Mut milloin, missä,
en tiedä nyt.
Sen sydän unhoon niin on värissyt…
Se vaivoissansa
yöt yksinään
pois luotaan syössyt
on muiston tään,
kuin unta ei ois koskaan nähnytkään.
Yö on niin tyhjä,
kun yksin on.
Täht'aaveet tanssii
ja pimennon.
Oi Herra taivaan, olen onneton!
HYRÄILY.
Kansanlaulun tapaan.
Silloin kun saapuu onneni aika,
niin minut viedään hautaan,
heitetään liinanen silmille
ja suljetaan neljään lautaan.
Silloin kun saapuu häitteni hetki,
niin minut peitetään multaan;
armaani uudessa pirtissäni
vihitään uuteen kultaan.
Silloin kun pääsen matkani päähän,
silloin siell' olen yksin;
armaani käkömme kukuntatiellä
käyskelee käsityksin.
Silloin kun hiljenen hiekkakehtoon,
tuuli vain nuolevi santaa;
armaani vierasta rakastaa
ja vieraalle suukkoja antaa.