I
Runar Söderberg on opettajana eräässä pääkaupungin koulussa. Alati on hän kalpea ja vaitelias…
Opettaja ei varmaankaan ole oikein terve, päättelevät oppilaat.
Vastanaineen väsymystä, naurahtaa yksi ja toinen hänen tovereistaan.
Mutta kaupungin rouvat tietävät, että Runar Söderbergillä on sopimaton rouva…
Ah, miten sopimaton rouva! Kukapa ei tuntisi hänen vanhaa huonoa mainettaan! Kukapa ei tietäisi että hänen keltaisella silkillä peitetyn pintansa alla tykytti petollinen, rietas ja itsekäs sydän! Kukapa ei ymmärtäisi, että avioliitto hänen kanssaan oli sulaa hulluutta ja onnettomuutta! Mutta että juuri tuon kelpo Söderbergin piti joutua hänen lopulliseksi uhrikseen. Miten saattoikin viisas mies olla noin sokea valitessaan itselleen vaimoa! Ja niinkuin ei muka hänellä olisi ollut varaa valita. Vaikka itse kuun tyttären taivaalta olisi hän saanut. Sellainen hieno ja siivo mies, edessään varma virka-ura ja takanaan kunnianarvoisen pitkä ja kaunis sukuluettelo! Mikä hirveä isku mahtoi tämä mesallianssi olla hänen vanhemmilleen! Perheen ainoa poika vielä lisäksi!
Ja suuri päivittely ja sadattelu ja siunaus käy läpi satojen lämminsydämisten ja puhdashenkisten kotien noiden kahden vastanaineen ympärillä.
Mutta ne kaksi itse eivät tiedä siitä kaikesta mitään. He elävät vain omaa suljettua elämäänsä.
Ja millaista on sitten tämä elämä, josta kaikki puhuvat, mutta jota kukaan ei ole nähnyt?
Ah, huhu on arvannut liiankin oikeaan. Mirdja on sangen sopimaton rouva.