— Mutta palkkani, jos voitan?
— Rakkauteni.
— Oletko usein sillä ennen palkinnut?
— Sen annan vain voimakkaammalleni ja tähän asti olen itse ollut voimakkain.
— Oletko ollut onnellinen, voittajatar?
— Minun toivoton rukoukseni on kuulunut: Jumalani, suo minun kärsiä tappio, katsoa ylös ja rakastaa.
— Onko se totta?
— En ole koskaan vielä sanonut enkä tehnyt mitään, joka ei jo seuraavana hetkenä olisi valhetta.
— Olisitko juonten punoilija?
Mirdja teki valkeilla käsivarsillaan kauniin, kietovan liikkeen, heittäen keveällä vallattomuudella: