Magdalena, Magdalena, illan liekit palaa, syttyy hehkut hekumoihin, haaveet herää, halaa… — Katsos, tytär Israelin, tähdet kulkee yli… Iankee taivaat jalkoihisi, avaa, avaa syli! —
Magdalena, Magdalena, ihanainen impi! Harvoin astui synnin tietä jalka kaunihimpi… Suuret tähdet, kuumat tähdet kehää sulle kutoo, kun sa viittaat, vallat vaipuu, helmaas kruunut putoo…
Magdalena, Magdalena, kaunis katuja-nainen! — Joko näit sa miten murtuu, mustuu mahti mainen? — Ah niin, kirkas Jumalanpoika, synnillistä auta! Sull' on mahdit korkeammat, aate aistin hauta…
Magdalena, Magdalena, sankaritar sadun! — Piirsitkö sa inehmoiden kohtaloille ladun: kevehissä keinumahan lähemmäksi syvää, erehissä etsimähän loputonta hyvää?…
MEGAIRAN LAULU.
Tuu tuu, huu huu, vihan vilja tuleentuu. Vaino pellon vakoi, sorto sirpin takoi, liekit löi, liekit löi; heelmät heilimöi.
Riippuu raskaat rypäleet:
kyyneleet, kyyneleet…
Kuka kylvi veren,
vihki vihan meren?
Rientäkää, rientäkää!
sato kerkeää.
Elokuu, elokuu, elonkorjuun kuuma kuu! Vartoo sirppi säitä, tähkät kruunupäitä. — Pitkä syy, pitkä syy; kylvö kypsentyy.
SURMATTUJEN LAULU.
Soita, soita, portto-noita! Vainaat valtahas astuu… Naura, naura, velho-nainen: huules hurmehin kastuu…