TALVI.
Vaappumaton nietos-seinä. Lumet, jäät piikkipäät riippuu rauta-rypäleinä.
Vaarallinen, julma huvi.
Yksi yö
tappaa, syö
enemmän kuin koko suvi.
Vakaa niinkuin valheen ansa.
Ainainen
saarto sen.
Sulaa, palaa uudestansa.
KALLIOKIRKKO.
Patsaat harmaat templin suulla aukenevan yöhön ylhään, alkuvirteen ajastaikain, jumaluuteen vuorijylhään.
Katsoo kansaa näkemättä
silmäkivi peikon kärkeen,
niinkuin Luojan lepopäivä
vuosisatain pieneen arkeen…
Mutta sinä, arkilapsi armas, varo porraspuita! tääll' on varsin täysi määrä suistuneiden pyhäin luita…
KAKSI KUVAA.
Taivaalla kyyhky valkonen,
myrskyssä hernepalkonen.