Kuljit ennen, neito nuori, vaattehissa valkehissa. Noettihin valkeainen pahan pajan palkehissa.
Kaunihimpi kaunis mieli mustissakin vaattehissa kuin on sydän kukkakuori alhaisissa aattehissa.
JO NYT MINÄ RITARIN SILMÄT NÄIN —
Jo nyt minä ritarin silmät näin. Tuli rintahan kuuvalo-lampi; on maailma paljon kauniimpi ja onni on armahampi.
Minä tuijotan tummahan syvyyteen
kuin aarniotulten paloon
ja synkeän lähtehen sydämeen
kuin hiisien peijaistaloon.
Ja varjosta valtias vastaan käy
kuin sankari vanhan Hellaan,
ei käske hän eikä kumarra
vaan sitoo suuruudellaan.
Minä orjien haluja halveksin, en käskijää minä siedä, mut joka minut vapaana valloittaa, sen annan ma kaikkeni viedä.
MIKSI, OI ARMAS —
Miksi, oi armas, luotani lähdet?
Musta on yö eikä tähdet
taivahan loista.
Syystuuli lempemme lehtiä riipii.
Yön sumu ympäri hiipii
soutava soista.