MATER DOLOROSA.
Kolkko korpi, vuori.
Alla äiti nuori.
Sata sarvipäistä
kaartaa yksinäistä.
Kaunis maailman kulta,
kylmä kirkon multa.
Nyt on sielus vuoro!
laulaa pirunkuoro.
Tuska niinkuin vuori.
Pakoon äiti nuori.
Päälle kiviparinaan
jättää lapsen armaan.
ETSIJÄ.
Etsin, etsin suurta tulta kautta kirjavan elämän.
Näin ma monta valkeaista, liekkiä lepattavaista ihmissielujen sysissä. Hetken hehkuja olivat, ajan aarnivalkeoita, niinkuin itse ihminenkin, punahiilien himoa tunti ennen tummumista.
Etsin, etsin suurta tulta. Itsekö elämä oisit tuli suuri tummumaton, valkea iän-ikuinen?
VANHUS.
Missä on polveni, sukuni suuri?
Yksin kantona kasvan.