SOTA
Vannoi heimoni vastaani ikuisen vainon, vieritti ylleni vihansa tunturipainon, lävisti rintani orjantappura-okaan, tallasi aatteeni ainoan alleen lokaan.
Vannon ma vastaan: tulkohon ikuinen sota; henkeni otatte, voittoa ette te ota! Sydämeni sykkii rinnassa polven jo uuden, aatteeni nousee siivillä tulevaisuuden.
YKSIN
Yksin kantaa ihmissydän elon tiensä synkän vaivan. Onni tulee, kelle tulee, useimmat jää ilman aivan.
Turha luottaa illan tullen liesilauluun toisen omaan. Miksi toista maanittelen majahani ilottomaan!
AHDISTUS
Edessäni paino aallon parmaan kiviraskahan ja teräsharmaan, takanani kohu kolkko korven, hätämerkit metsän palotorven.
Nousee erämaa kuin jättiläinen, ryhmyrinta peikko, pilvipäinen. Huutaa huuhkain, kohoo harja suden, sohahtavat siivet autiuden.