Miks' tehtiin niin? Erehdyttiin. — Vai niin, vai niin! — Kovin heikko on lapsonen maan; kai Luoja sen anteheks' antaa, jos itse me jaksamme vaan sen seurauksia kantaa. — —
NÄIN SANOTAAN — —.
Näin sanotaan: Se on suurta kun sankari voittoon käy ja sotainen kunnia soittaa! Mä sanon vaan, että suurempi vielä se suuruus lie, kun heikko voittonsa voittaa. —
ON MAAILMA KUIN MELUAVA MARKKINA — —.
On maailma kuin meluava markkina, jossa rihkamareppurit hyörii, jossa narrit nauraen ilvehtii ja onnenonkijat pyörii.
Ja varas on kasvoilla kaikkien ja ahmivan eläimen eleet, vaan nutussa kiiltävät kirjovyöt ja heiluvat kunniaheleet. —
JÄÄSTÄ ON SILMÄN SEINÄ — —.
Jäästä on silmän seinä, — tulien tuhkaa sen viluinen viille; railosta siintää sininen kyynel, särkynyt kyynel, — epätoivon kiroinen kiille — — — Siitä on kulkenut tuska. —
MA MUILLE LUOVUTTAISIN ELON PITKÄN — —.
Ma muille luovuttaisin elon pitkän ja valmiin työn, kun vaan ma saisin yhden suuren päivän ja suuren yön. — Ma syttyisin sen suuren päivän yli ja sammuisin sen suuren yöni syliin. —