PETRA (Kaameasti, hurjasti, äkillisen mielijohteen vallassa.) Ja toivoisit sentään, että kaikki jäisi ennalleen! Hahahaa!
NIINA. Ainoastaan sinun tähtesi, sinun etujesi tähden!
PETRA. Etkö tiedä, että sellainen viha on kovin läpinäkyvä, rakkauden mitalin toinen puoli! Minäkin olen sinua loukannut, mutta minua sinä et voi vihata, sentähden ettet ole minua koskaan rakastanut, ainoastaan paimentanut. Te rakastatte toisianne, te kaksi. Haa! (Mielettömällä raivolla.) Nyt minulle valkenee kaikki, kaikki! Sentähden hän on juossut kintereilläni yötä päivää, sentähden sinä olet niin auliisti ollut aina meitä vastaanottamassa marttyyrihymyinesi. Sentähden on Kontiala niin uskollisesti kannattanut minua, vaikka kuulumme eri maailmoihin. Pieni lemmenkinastus teidän välillänne. Ja tälle näyttää nyt! Hahahaa! Ja se mies sanoi vielä äsken rakastavansa isänmaataan ja hän rakastikin minun vaimoani! Minkä pitkällisen, kurjan petoksen uhri minä olenkaan ollut, minä pässinpää!
NIINA (Rukoillen tuskissaan.) Johannes, kuule minua. Sinä olet mieletön. Kuule minua! Kaikki oli vain tilapäistä sattumaa…
PETRA. Sattuma paljasti totuuden. Muuten en olisi saanut tietää sitä koskaan. Missä valheen liejussa olenkaan elänyt!
NIINA. Ajattele vähän mitä sanot! Usko minua, sinua yksin minä rakastan…
PETRA (Kylmän ivallisesti.) Niin todellakin taidat vähän minua rakastaa. Minun etujani. Kaikki naiset rakastavat vain etua tai edun vuoksi. Sinä soisit, että meidän yhteinen rakkaus- ja liikekumppanuutemme jatkuisi. Hahahaa! (Äkkiä jyrkästi.) Mutta minä vannon sinulle, että se ei tule jatkumaan. Juudit oli oikeassa. Pois tästä kaikesta, tästä myrkytetystä pesästä!
NIINA (Painaen käden sydämelleen, heikosti.) Kodistako?
PETRA (Fantastisesti.) Runoilijan koti on maailma. Runoilijan perhe ihmiskunta! On vielä, Jumalan kiitos, sentään ihmisiä, jotka kaipaavat suurempaa kauneutta kuin mikä mahtuu jonkun kyynillisen sanomalehtimiehen rasvoittuneisiin aivoihin! (Kuuluu kaukaisia laulua.) Tuolla se tulee, se minun ihmiskuntani, sen kohu kantaa jo korviini, se puhuu Jumalan äänellä! Minun tieni on nyt selvä. Pesäero elämän pienuuden ja rumuuden kanssa! (Aikoo mennä.)
NIINA (Hiljaa, hitaasti, rauhallisesti.) Sano minulle yksi asia! Oletko sinä koskaan rakastanut minua?