Salli nousi lähteäkseen.
— Minne sinä menet?
— Tanssimaan tuonne. Minä tanssin vain vertaisteni kanssa, minä!
— Viivytkö kauan?
— En tiedä vielä.
— Minä odotan sinua täällä.
— Älä odota. Minä menen omia teitäni.
Salli hävisi puitten väliin. Mikko ei estellyt enempää. Hän tiesi sen turhaksi.
Salli oli sellainen luonne, jonka täytyi saada mennä omia teitään.
* * * * *