Ikäänkuin ivalliseksi vastaukseksi käsi nytkähti pari kertaa vaistomaisesti.
Raivostuen riuhtaisi tohtori morfiinin esille ja otti jälleen pitkän, rauhoittavan ruiskeen.
XVI.
Takkavalkea räiskähteli pesässä. Ensimäinen lumi putoili suurina valkeina hiutaleina ulkona.
Seipi istui uunin ääressä kohennellen hiillosta.
Oula Kuutti makasi silmät ummessa sohvallaan.
Seipi tarkasteli hänen valjuja kasvojaan, joihin sisäinen riutumus oli painanut syviä uurtoja.
Miten ihmiset kärsivät kaikki!
Hän huokasi syvään jääden taas tuijottamaan hehkuvaan pesään.
— Mitä jos lähtisin etsimään jotakin syötävää? sanoi hän viivytellen.