Kalle: Puorissa on yks moukka, joka möisi vuotia.
Kauppelin: Ei minulla nyt ole aikaa sellaiseen. Minulla on tärkeämpiä toimituspiteitä.
Kalle: Miäs sano meneväns Rimppiin, jollei täällä osteta, lupaa antaa halvasta, sano, lehmä taitto oikeen takajalkans.
Kauppelin: Ei, ei, kun minä sanon ei, niin minä sanon ei. Saat mennä asialle.
(Näyttää kirjeen urkurille ja panee sen koteloon.)
Kamreerska: (ja rouva Kauppelin vasemmalta.) Saako tulla?
Urkuri: Kyllä saa tulla.
Rouva Kauppelin: (Kamreerskalle kahden kesken.) Tässä olisi kaksikymmentä markkaa.
Kamreerska: Tuhannen kiitos, rakas ystävä, kyllä maksan heti huomenna, kun nostan eläkkeeni!
Rouva Kauppelin: Kalle, mitä sinä täällä? Tahraathan likaisilla saappaillasi hienon mattoni ja sitten tuot sinä verstaasta niin ilkeän hajun.