Rouva Kauppelin: Anders on tiedonhaluinen, siivo mies, mutta se minua harmittaa, että hän käy Väinölän klubissa — kokouksissa muka. Sieltä palatessa Andersin henki aina hiukan leyhkää.
Kamreerska: Niin, niin, se Väinölän klubi turmelee koko kaupungin!
Rouva Kauppelin: Muistatko vielä, mitä kuvernööri sanoi Andersille markonkipäivällisillä… niin, olihan sinunkin miehesi siellä mukana. Kuvernööri taputti olalle ja sanoi: "Karvari on yks hyvä mees" ja kun Anders kumarsi ja häneltä ratkesi housunsauma, hm, sanoi kuvernööri: "ei se mitää teke, hyvä mees!" — Mutta Eveliina, mitäs sinä siinä töllistelet, mene sanomaan, että Miina keittää kahvia!
(Eveliina oikealle.)
Kamreerska: Sinun tyttäresi on pulskistunut.
Rouva Kauppelin: Niin, Eveliina syö kuin hevonen eikä se ole hienoa, muut tytöt pelkäävät lihoovansa, mutta Eveliina sille vain nauraa. Oikein minä olen tuskissani sen tytön tähden. Oppia olen minä koettanut hänelle hankkia. Kolme vuotta kävi hän tyttökoulua, mutta siihen se jäi.
Kamreerska: (Pisteliäästi.) Jäi toiselle luokalle.
Rouva Kauppelin: Mitä? Niin. Mutta on opettajissakin syytä. Vaivaavat liiaksi tai katsovat sormien läpi. Eveliina ei ollut mikään lillioppilas. Mutta viisi siitä, saa hän opetusta kotonakin, urkuri antaa pinaniinotuntia ja sitten minä olen ajatellut, että jos tohtori Keino antaisi opetusta ruottin kielessä.
Kamreerska: (Pisteliäästi.) Ahaa! Sinusta sopisi tohtori Eveliinalle ehkä muuksikin kuin vaan opettajaksi.
Rouva Kauppelin: Voi, tokiinsa, oletko sinä ajatellut, että Eveliina…