Kedon sirkat ne viulua vinguttaa, kun ahvenet polskivat vettä, vesiperhot, hyttyset piiriin käy ja mettiset etsivät mettä, nyt on juhannus, suvijuhannus, nyt on leikin ja lemmen aika!
Pojat tuomenterttuja kantaa saa, kuka painuisi pirtin loukkoon, nyt laulelemaan, nyt naurelemaan iloparvessa tyttöjen joukkoon, nyt on juhannus suvijuhannus, nyt on leikin ja lemmen aika.
1:n POIKA (Tyttöjen ja poikien veikatessa lyö Manua olalle.) Mitäs sinä, Manu, täällä niin yksinäsi oleilet? Ethän piirissäkään pysynyt.
MANU. Mitäs minä siellä…?
1:n POIKA. Älä hullujasi! Katsos tuolia se Hakalan Henna yksinään keinulla kiikkuu ja sinua odottaa!
MANU. Minuako? He, ei! Muissa kai sen mieli pyörii!
1:n POIKA. Näytäpäs sukkiasi! Hoi, hoi, mustat ovat! Tule joukkoon! (Vetää käsikynkästä Manua.)
2:n POIKA. Ei se polkka polkalle tunnu ilman soittoa. Missähän se viulu-Samppakin saapastaa? Pitäisihän sen pillipiiparin jo täällä olla.
1:n POIKA. Ettei vain taas eksynyt ryyppyreissulle.
2:n POIKA. Mies on hiukan viinaan menevä, mutta sanansa se pitää, kun kerran lupaa.