2:n POIKA. Kuulkaahan, pojat, pannaan mekin kokko palamaan niin että roikaa!
1:n POIKA. Ja tytöt kahvin hakuun! Vehnät ja sokerit tuokaa jusevasti niin, että suu sulaa. Kyllähän me korpirojua sekaan juotetaan, öhöh… (Yskii kuin viina menisi väärään kurkkuun.)
2:n POIKA. Ja sitten sitä lähdettiin!
(Pojat, Manu mukana, lähtevät laulaen:)
POJAT.
Ja pojat ne metsähän läksivät, ne läksivät, pyypyssyt olalla häilyi, tytöt kaivolla kauan nyökkyivät, ne nyökkyivät, ja silmissä kyynel päilyi.
TYTÖT.
Ei meill' ole ikävä ollenkaan, ei ollenkaan, vain halli se oravaa itkee, tytöt luhdin solassa nauraa vaan, ne nauraa vaan ja pellaita pellosta kitkee.
POJAT ja TYTÖT.
Ja silloin se illalla laulu soi, se laulu soi, kun lauhtuu laaksot ja vuoret, kun toverina toisensa nähdä voi nuo tän kylän salskeat nuoret.