Kaukana Paavo jo ratsastaa kuninkaan kultaisen kujan taa ja huovin hän holvissa kohtaa.
Ihahahaa! — "Missä kuninkaan tavata saan?" — "Kuningas on kultatuolillaan ja hyviä lakia säätää!"
Paavo hovissa kumartaa: — "Saanko ma tytärtäs rakastaa?" Ja kuningas puistaa päätään.
Ihahahaa! — "Ehkä prinssi sanoa voi, mitkä merkit sallima loi prinsessa Sinikan kaulaan?"
— "Avaimen, ristin ja kruunun kai, kuninkaan tytär ne synnyssä sai, ja hänelle päiväkin laulaa!"
Ihahahaa! "Sulla on tiedot taidokkaat, komeimman linnan ja Sinikan saat ja puolen valtakuntaa."
Kotihin Paavo nyt kannustaa, äidin sylissä maata saa ja näkee prinsseistä unta.
MARJATAN HELMI.
Marjatta se nuori neiti kulki rantaa pitkin, iloissansa lauleli ja kukkia hän kitki.
Istui meren kivelle ja meren vettä maistoi, näki sinisimpukan, kun päivä siihen paistoi.