On jotain mätää täällä,
on jotain, mikä täällä löyhkää,
saa kunnian yön kurja kavaluus
ja mik' on pahaa sekä pöyhkää.
On jotain mätää täällä,
se nousee, kasvaa entisistä,
se kasvaa, kulkee niinkuin sairas sumu,
varjelkoon Luoja meitä ystävistä.
On jotain mätää täällä,
ja mätä kasvattavi mätää,
se mätä täytyy kerran puhki puhdistaa,
kun kaikki kerran huutaa ihmishätää.
ISÄN HAUDALLA.
I.
Lehmukset, suhiskaatte lempeästi,
suhiskaa, suven henget, raittihisti,
kiertäkää vihreet, nuoret käsivarret
ylitse paaden, kussa kohoo risti.
Keveenä kierrä, orapihlaja,
keveenä paina, vanha, harmaa paasi,
päällä sen tomun, joka alla lepää,
ylitse miehen, jonka suru kaasi.
Maailma tuomitsee ja maailma kaataa,
syytöntä vieras vainoo, kiven heittää.
Ikuinen sovituksen sammaleella
lopulta kaiken katoovaisen peittää.
Haudalla 29.6.09.