Tiera. Kierähti uneni kerä. Kuljin juuri Pohjolan pimentolassa; alastomat, vanhat noidat hyppivät kuin riivatut tulikuumalla kivellä, minä tavotin tapparalla, en osannut.
Lemminkäinen. Et hameita hosunut. Muistit muinoiset sotamme.
Äiti. Pohjolasta kaikki paha.
Tiera. Sieltä kaartaa nyt ikuinen hämärä.
Äiti. Sieltä tulee harmaa halla ja turmelee toukomme. Pohjan paimen lähettää pahat voimat ja loihdut.
Lemminkäinen. Pohjan paimen?
Äiti. Paimen on kaiken pahan alku. Hän vainosi sinun isääsi.
Tiera. Saaressa tapasimme taikurin.
Lemminkäinen. Miksi isoni sokaisi paimenen?
Äiti. Kamalan tarinan kertoi isäsi… kerran syksyllä… karjassa näki isäsi… ei, ei, en sitä voi sanoa…