Tiera. Hyi! Hiiteen paimen! Mutta Louhi on kytkenyt päivän kivimäkeen.
Lemminkäinen. Kuules Tiera, lähtisimmekö taas sotiin, miksi täällä torkkuisimme.
Tiera. Sata salpaa on kellarissa.
Lemminkäinen. Hei, miekasta salama, puhkasemme pimeyden ja kytkemme kiukkuisen emännän kivikellariin.
Äiti. Kaukoni, lupasithan Kyllikille, ettet takerru tappeluihin.
Lemminkäinen. Mieto on kotoinen, ohrainen olut, tahtoisin maistella sodan olutta.
Äiti. Monet illat itkin sotiasi.
Lemminkäinen. Kirkastan vaan kalpojani. (Äiti tuo sotisovat.) Äiti, luontoni on levoton. Tässä kilpeni, kassapäät katsoivat siinä kuvaansa.
Äiti. Sodassa surma, kotona rauha.
Lemminkäinen. Kunnia on sotaan kuolla, häpeä kodin kynnykselle. Hei, emoni! (Nostaa äidin polvelleen.) Olisit notkea, nuori vielä, sinua koreimmin kosisin.