— "Ajan aallot meitä hetken heittää, toisen pohjaan, toisen korkealle niinkuin kuplan nostaa ilmalinnaan, kupla putoo taivaan lähtehiltä, särkyy, vaipuu ikuisuuden mereen." —
Niinpä haastoi vanha meripekka, kyynelhelmen painoi silmännurkkaan, katsoi suurta merta hämillänsä. — Käly rantaan ontui sauvoinensa, änkötti, ei suustaan sanaa saanut.