SÄRKYNYT SÄVEL
Kirj.
Larin-Kyösti
Helsingissä, Osakeyhtiö Kauppakirjapaino, 1906.
HENKILÖT:
ONNI, soittotaiteilija.
IREENE, hänen morsiamensa.
ÄITI.
KAARLO, lääkäri.
Ullakkohuone. Seinillä jäljennöksiä, jotka esittävät Beethoovenin soittoa sekä Mozartin kuolemaa, säveltäjien kuvia, kitari, kantele, laakeriseppele, ryijyjä, jaapanilaisia posliiniastioita. Taitteisen katon alla kiertää ruukuista kaksi "elämänlankaa" perällä, missä on iso ikkuna pienine monine viheriäne vivahtavine ruutuineen. Lasiovi perällä osaksi viltillä peitetty johtaa pienelle parvekkeelle. Ikkunan takaa näkyy huurteiset sähkölennätinlangat sekä lumipeitteinen kirkon torni. Vasemmalla ovi, joka vie alikertaan, etualalla garibaldisohva, yöpöytä lääkepulloineen, ruusunkukallisesta kankaasta tehty sermi. Oikealla pitkä leposohva, pöytä, vanhanaikainen keinutuoli, verhon takana alkoovi. On sunnuntaipäivä. — Onni pitkässä harmaassa jalkoihin ulottuvassa viitassa, samettiliiveissä, hän makaa tyynyjen varassa garibaldisohvalla. Äiti tulee kantaen tarjotinta, jolla on kahvia, voita, leipää, veitsiä; laskee kukkavihon ikkunalaudalle.
ÄITI. Onni, ethän nukukkaan. Kas, tässä tuon ateriasi.
ONNI. Kiitos, äiti hyvä, ettäs tulit. Kuinka tämä yö on ollut pitkä!
ÄITI. Tulin nukahtaneeksi niin, etten voinut valvoa koko yötä luonasi.