ONNI. Mitä sinä siellä sairaiden luona…? Tai ehkä sinä terveiden tähden…? Sinä olet terve, minun terve tyttöni, sinusta minä imen uutta voimaa, sinuun minä katson kuin kaikkivaltiaan lääkärin silmiin. Mutta sinä et saa mennä sinne, kuuletko, sinä et saa, minua äitelöittää sinun sadat sairaasi.
IREENE. Minä en voi, minä en voi.
ONNI. (Tarttuu hänen käteensä). Sinä olet kaikki kaikessa, enemmän kuin elämä, korkeampi kuin kuolema.
IREENE. Laske minut!
ONNI. Minun henkeni sinua halajaa, minun aistimeni sinua isoaa. Minä en ole niin sairas kuin luulet. Tänään en ole sairas. Anna minulle tänään kaikki, sielusi, ruumiisi, ymmärrätkö, rakkauden ja kuoleman lunnaiksi! Anna minulle suuta, et ole kuukauteen minua suudellut. Tule! (vetää Ireeneä oikealle). Ehkä kaikki on huomena myöhäistä.
IREENE. Ei, minä en tahdo, minä en saa sinua suudella.
ONNI. Sinä et tahdo, sinun täytyy.
IREENE. Minä en saa.
ONNI. Sinä et saa? Kuka sen on kieltänyt vai etkö sinä minua rakasta.
Minä tahdon sen tietää.
IREENE. Onni, Onni, hillitse itsesi, sinä teet itsellesi ja minulle pahaa! Minä en saa.