KAARLO. Istu tähän ja kerro minulle huolesi niinkuin lääkärille. Teillä oli kohtaus…
IREENE. Niin.
KAARLO. Olitte hiukan kiihoittuneita, sehän usein vain lujittaa. Te olette molemmat suuria lapsia.
IREENE. Hän on niin onneton ja minä? Minä en ole onnellinen, tänään minä en ole onnellinen. Minä tahtoisin nyt käydä sinun kanssasi sairaiden luokse, siellä minä tunnen itseni niin rauhalliseksi ja iloiseksi, minä en käsitä sitä itsekkään.
KAARLO. Ei nyt, ei nyt. Sinun paikkasi on nyt Onnin luona.
IREENE. Hän ON kieltänyt minua käymästä sairaiden luona, hän oli niin tyly.
KAARLO. Hän rakastaa sinua, siksi hän oli sinulle tyly.
IREENE. Häntä vaivaa musta luulo. Hän luulee jotain huomanneensa.
KAARLO. Jotain huomanneensa?…
IREENE. Niin, meissä…