AARTEENKAIVAJA. Minusta tuntuu kuin hän saisi tajunsa ja tuntonsa.
KUNINGATAR. Tai lennätä tulinen vaaru, puhkaise pohjaton vuori, iske nuolesi verta vuotavaan sydämmeeni, jossa kuolema jo käy! Minä kuihdun ja kuolen.
TUHKIMO. Tämä jo tuskaksi käy, minä tukehdun, täällä ei ole tarpeeksi ilmaa.
AARTEENKAIVAJA. Lietso, ei ole aikaa rupatukseen, risti on jo valmis!
TUHKIMO. Kruunussa oli vielä puoliympyrän muotoisia kaiverruksia pitkin otsarengasta.
AARTEENKAIVAJA. Kaikki käy kuin naulaan. Jos kuningatar tämän omaksensa tuntee, niin luulen, että hänessä tapahtuu suuri, sisällinen muutos.
TUHKIMO. Luoja sen suokoon!
(Ropa tarttuu toiseen palkeeseen.)
AARTEENKAIVAJA. Mutta kuinka sinä lietsot, ihanhan kekäleet ahjosta lentävät!
ROPA. Hähhähhää!