Firenze keväällä 1906.
Ennen kuljin kuninkaana.
(Neiti D. Forsténille omistettu.)
Ennen kuljin kuninkaana, sydän paloi tuliahjoin, huoletonna laulun heitin säkenöiden kevein lahjoin.
Nyt ma käyn kuin pakolainen,
toiset lahjat, toiset soinnut
syvemmät ja synkeämmät,
mut en rauhaa löytää voinut.
Ah, nyt tuntuu katkeralta vieraan onnen porttiin lyödä, säästää, sairas, rikas sielu rahvahalle rahaan myödä.
Tuulos, 18/VIII 1908.
Kiintotäbdet.
Ennen olin onnen loistolapsi, leikin, nukuin kodin kynnyksellä, kaksi kiintotähteä ma tunsin, loisti emon silmäpari hellä.
Niiden tähtein alla tieni kulki,
mut ne elon myrsky peitti multa,
usein kiinnyin suuriin kiertotähtiin,
joiden luona tuikki virvatulta.