Kiitetty ollos, koska annoit laulun taidon
ja kanteleen, mi iloks ihmisten loit soimaan,
Sinulle, Virittäjä, soikoon korkein lauluni,
sun nimes kaiku nostakoon sen valtavoimaan!
Kun lahjas takaisin sä otat laulajalta, kun kilvoitukseni ma kestin, vihdoin voitin, kuin elin kuolla suo mun soittoon nuorten sävelten, ja anna uusi, kirkas, kantavampi soitin!
Tuulos 23/VIII/08.
Sairashuoneen portilla.
(Toivo Tuhkaselle omistettu.)
Yön mailla henkeni käynyt on, oon kitunut vuoteessa kiinni, nyt päivä valtaa mun valollaan, ja kevät huumaa kuin viini.
Ma taakseni katson kuin Tuonelaan,
yön kauhuja värjyen torjun,
kuin elämän kyllyyttä juopuneen
ma ristikkoportilta horjun.
Sen taakse tummukoon entisyys
yön varjoon tuskan ja tuonen,
nyt elämän viini virratkoon
taas täyttäen sairaan suonen.
Ah, kauniimpi sille elämä on, ken Tuonelan portille tohti, hän kulkee kuin autuuden aurinkoon, hän kulkee elämää kohti.
Kotiinpalaaja.