Tahdon painia meren kanssa, olla suuri ja olla ylpee, sairas uni ja usko pois! Nyt on vereni valloillansa, ken mun uhmaani estää vois, merenneidot kun yössä kylpee, keulan kuohuissa kylpee!
Tahdon suuria seikkailuita, joissa silmä ja säilä säihkyy, sodan oltta kun kyllin join, tahdon suudella simasuita, lemmen lehdossa leikamoin, rinnan aaltoset allain läikkyy, neitten rinnat ne läikkyy.
Siellä saarella vierahalla siskot sannalla karkeloivat, miehet kulkevat miekkavöin, kannel kaikuvi koivun alla, sinne juhlihin ikävöin, missä heleimmät naurut soivat, nuoret naurut ne soivat.
Lempeen lepytän joka lesken, enkä taljalla miestä väistä, syöksyn suurihin sotihin, ajan varsalla kisan kesken, kukan kuljetan kotihin, kaikkein kauneimman kassapäistä, kauneimman kassapäistä!
Jumalten lehdossa.
(Selim Palmgrenille omistettu),
Jumal'lehtohon päivä päilyy, lämmin läikkyvi yli veen, lehdet aukee, ja mesi huokuvi, linnut alkavat kisoineen.
Myrttilehdossa bulbullintu
pylvään varjossa kuhertaa,
hohtaa olivi, auer aaltovi
vanhan temppelin harjan taa.
Siellä viattomat, valkeet immet
uurnan liekkejä lietsoilee,
kaikuu kattohon hymnit hilpeät,
savu sininen tuoksuilee.
Mutta seedrien siimeksessä
nuori Diana uneksuu
paljain rinnoin ja katsein kirkkahin,
otsan kaarella puolikuu,