7-10 säkeet ovat "pantu virren jatkokseksi".
9 lämmitellä refleksivisessä merkityksessä.
10 kl sauna akko'in a_su'u:_ eli asuune; — saunavaimo, sauna-akka = lapsensynnyttäjä. EK:n asuntojen ahtaan tilan tähden muuttavat lapsensynnyttäjät saunoihin asumaan päästö-ajaksensa.
19. Tantsuvirsi.
Jok' teill' taiten tantsitahan? meill' jo laiten lauletahan; la mie laulan laarittelen, tasaisillen tantsioille, 5 kepiöillen keikkujille, laulan laauilla sanoilla, puhehilla puhtahilla: kun ei muut lihavat laula, muut verevät vierettele, 10 kun ei laula laaukkaammat, verevämmät vierettele, laihan laulaa on tuleepi, piian kuivan kuikutella, laulan laihast' on pos'esta, (I: 97.) 15 kuivaisesta kuikuttelen, vetelen verettömästä; — sill' ei laula laaukkaammat, verevämmät vierettele, jott' se sorjiin suu kuluupi, 20 kaunon varsi vaivahuupi; mie en huoli huulistani, enkä suutain mie sureksi, enkä kiellä kieloistani, suu on muillakin mukana, 25 kiel' on muilla'i keralla; — passipo emoselleni! kaksi kantajaiselleni, tuhat tuutijaiselleni, anto mulle kelpo kellon, 30 anto mulle sorian soitun, anto kaunon kalkkaloisen; tuota häissä häilyttelen, kulettelen kuokkimassa, taian käyä tantsuloissa, 35 aina laulan laarittelen; tok' en huoli, enkä haali, kaikist? en kylän sanoista, puhehist? en kenenkänä; ketäs pelkään? — en ketäkään; — 40 laulajaksi laaitahan, soittajaksi soimatahan; — en oo soittajan sukua, enkä laulajan lajia, sormet soittajan kuluvat, 45 väki laulajan väsyypi, suu puhujan pullistuupi; — saan't ei ennen mun emoni, saan't ei lauluilla rahoja, kiallaan ei killinkiä, 50 kulkullaan ei kunniata; niinkuin nyt nykyiset naiset, saavat lauluilla rahoja, kiallaan on kiitoksia, kulkullaan on kunniata; — 55 enhän mie rahoitta laula, suuta kullatt' en kuluta, hopeoitt' en huokaele, sanaa en vas'etta vaiha; — en mie äijäistä anoisi, 60 enkä tyyty'is' vähähän, polttinan joka pojalta, alttinan joka akalta, neljin riunin neitoloista, viisin riunin vierahilta; 65 ruplan maksoi köyhän tyttö, polttinan pohatan poika, riunan vaan rikkahan tytär; — enemmän rahoja saisin, kuin herrat hevoisillansa, 70 talon-pojat tammoillansa.
Toisinnuksia ja selityksiä: 19.
"Tantsu-, reki- ja häävirret sekä itkut eivät ole pätkäniekkoja — se on, niissä ei ole määrättyä pituutta eikä järjestystä niinkuin tavallisesti liekkuvirsissä, loitsuluvuissa sekä leikkilauluissa; tantsu- reki- ja häävirret lauletaan niin, että niihin vedetään ja mätetään ennenkuulluista virsistä mitä mieleen jolahtaa ja tilaisuuteen sopii, ja sillä tavoin laulua eistetään", sanoi P. — Niinpä N:o 19 on yhteen sovitettu kuudesta eri kirjaanpanosta: (n:o 21 v. 1891) säkeet 1-46; (n:o 1157 v. 1892) 47-62, 64, 66-70, 96-67; (n:o 1150 v. 1892) 47, 50, 49, 51-53, 55; (n:o 1154 v. 1892) 55-62, 64, 68—70, 65-67; (n:o 1079 v. 1892) 59-70 ja (n:o 646 v. 1887) 40-58; viimeksi mainittu kirjaanpano yhdistää edellisen osan, säkeet 146, jälkimmäiseen osaan ss. 47—70.
Tois.:
32 mitä häissä häilyttelen
55 en nyt mie rahoitta laula
56 suuta kullatta kuluta
61 polttinan joka pojasta
62 alttinan joka akasta
64 viisin riunin vierahista
68 enemp' mie rahoja saisin.
1 taiten = taitaen.
2 laiten = hyvästi.