20. Liekkuvirsi.

Munkos laula'a tuleepi, munkos vuoroin vieretellä? la mie laulan laiha poika, (XXI: 301.) poika kuiva kuikuttelen, (XXI: 302.) 5 vetelen vähä-verinen; laihan laulella tuleepi, pojan kuivan kuikutella, ve'ellä vähä-verisen; kuin ei muut lihavat laula, (XXI: 298.) 10 muut verevät vierettele, soriammat souattele, kaunehemmat kannattele, kuin ei läula laatuisammat, kuin ei viisaammat vetele, 15 laulan laihasta pos'esta, (I: 97, XXI: 303.) kuivaisesta kuikuttelen, vetelen verettömästä; sitt' sanoot kyläiset naiset, sanoot naiset naapuriset 20 — viisaat on akat kylällä, naiset nouvit naapurissa —: "laiha on luotu laulamahan, veretön vetelemähän"; — senhän mie visusti virkan, 25 sen mie selvästi sanelen: ei ois laihan laulettava, laiska on luotu laulamahan, veltto vettä soutamahan; ei ois lais'an laulettava, 30 velton vettä souettava, sorjat suutaan ei kuluta, kaunot vartt' ei vaivaele, jott' ei sorjan suu kuluisi, rannin vars' ei vaivahuisi; 35 mie kuin oon laiha, mie vaan laulan, mie kuin oon veltto, vettä souan; niin mie laulan liirittelen, kuin vieoista vierettelen, suusta kuin sulan nenästä, 40 pääst' kuin päivän-kakkarasta.

Toisinnuksia ja selityksiä: 20.

Tois.:
1 Munkos laulella tuleepi
3 la mie laulan laiha piika
4 piika kuiva kuikuttelen
5 vetelen vähä-väkinen
6 laihan laula'a tuleepi
8 verettömän vieretellä
10 verevämmät vierettele (XXI: 300.)
13 kuin ei laula laaukkaammat
17 pos'est' on verettömästä
18 sano'ot kyläiset naiset
24 sen mie virkan viisahasti
33 jott' se sorjan suu kuluupi
34 kaunon varsi vaivahuupi
38 niin kuin vettä vierettelen.

2 vuoroin laulettiin aina (vrt. siv. 3), paitsi silloin kun oltiin "yksinpäisiäisnä", jolloin laulettiin joka säe kahdesti ikäänkuin "jälest'laulaja" (= puoltaja, säistäjä, Lönnr. esip. Kalev. II § 17) olisi saapuvilla. Kun tällä tavoin lauletaan yksin, esiintyvät selvimmällä tavalla säkeitten loppusanojen päämuodot, kun säe kerrotaan eli toisen kerran lauletaan, niinkuin alla-olevasta taulusta näkyy (vrt. myös siv. 42):

Parasken runojen loppusanat kuuluvat:

1. suusanalla luettuina: 2. [sivumuodot] ensikertaisessa laulussa: 3. [päämuodot] kerrotessa:

Nom.
1. mies |2. miesi |3. miesi
1. piika |2. piikui |3. piika
1. ihmeet |2. -meeti |3. -meete, -me'et
1. palentuneet |2. -neeti |3. -neete

Gen.
1. hirre(n) |2. hirrii |3. hirre(n)
1. katokse(n) |2. -toksii |3. -tokse(n)

Part. 1. kunniaa |2. -niaani |3. -niaane, (niaista) 1. vettä|2. -vettui |3. -vettä 1. lih(h)aa |2. -haani |3. -haane (-haista) 1. san(n)aa |2. -naani |3. -naane (-naista) 1. pojaista (poikanen) |2. -jaistu |3. -jaista 1. ol'tta |2. ol'ttu |3. ol'tta 1. mi(n)uista (minunen) |2. -minuuni |3. minuune 1. hy(yv)vii (=hyviä) | 2. hyviihyi |3. hyviini, hyviä 1. oppimii (=-mia) |2. -miihui |3. -miini, -mia 1. vetelemii (=-miä) |2. -miihyi |3. -miini, miä 1. run(n)oi (=runoja) |2. runoiui |3. runoja 1. lausehii (=-hia) |2. -sehiihui, -hiiui |3. -sehiini, -hia 1. ilmisii (=-misiä) |2. -misiini |3. -misiine