Toisinnuksia ja selityksiä: 7.
Lauletaan myös yksinpäisiäisnä sekä tanssissa, kun ei suurella nuotilla lauleta; — ei vaan sovi häissä eikä reessä. Runo on tähän pantu, koska sen alku-osassa sanotaan että virsiä löytyy viljalti; vrt. Kalev. I: 45.
Tois.:
9 lapset eukon lausehia
14 muuttuut tuulet murkinoihin
15 ennenkuin loppuit mun lojuni
22 viis' on virttä virkkamatta
30 laulan sutkin suorastansa (kl suoras_teese_)
34 laulan päivät päällekkäisin.
I Viroista; oi-muoto näkyy olevan alkuperäinen; myöskin Suomeksi käännetyissä vanhoissa kuninkaallisissa asetuksissa v. 1647 alkaen kirjoitetaan Ruotsin kuninkaan epiteetien joukossa muun muassa: "Viroin maan Herttua" eli "Herttua Virois". — Sisällyksen puolesta on huomattava, että tässä on viittaus Vironmaan runo-rikkauteen.
2 Puntuksesta; tarkoitetaan varmaan tunnettua Jaakko Puntuksenpoikaa Delagardie'ta, synt. 1583, k. 1652. "Jalo herra Jaakko Puntus" on useasti mainittu Etelä-Karjalan ja Inkereenmaan runoissa, niin puhutaan esim. hänen sodistansa Wolmarissa (1601), Käkisalmessa ("Suomen linnassa" v. 1610 ja 1611) sekä Riiassa (1621).
6 ymmärrettävä: ennenkuin Suomen turkki puuttuu suutaria. Kenties on alkuperäinen säe kuulunut: Suomen Turku suutaria; kuten tiedetään kutsuttiin Turun kaupunkia ennen Suomen Turuksi (esim. jo Agrikolan kielessä). Tämä selitys on sitä luonnollisempi kuin paralleli-säkeessä sanotaan: kaupunti käveliöitä.
8 k sisko-sanassa katoaa EK:ssa, niinkuin myöskin sanotaan nisan, laisan, lasen, kosen, posen, vasen y. m. (eikä: niskan, laiskan, lasken, kosken, posken, vasken).
9 eukko = äiti (esim. Pyhäjärven murteessa).
12-14 ilmansuunnat ovat P:n kielessä: Päivän nousu (itä), aamupäivä (itäkaakkonen), murkinapäivä (kaakkonen) lounat (louna), sitten allaisissa lounaissa, keski-illoillaan, päivänlasku (länsi) ja päivätön pohjainen (luoteesta koilliseen); pääsuunnat ovat siis: murkina, lounat ja pohjanen.
28 sutki (ven. monikk. сутки [sutki]) = vuorokausi; — suorastansa kl suorasteese.