"Sinä ja'at."
Posket olivat pyyhityt, silmät kiilsivät uudella loisteella, ja riemuisaa naurua kuului molemmin puolin. Yht'äkkiä tarttui koura Rikhardin niskaan. "Sillä tavoinko sinä istut, veitikka?" Se oli yliopettaja. Lagerta pujahti kiireemmiten pakoon pelastaen puolet korteista mukanaan.
Rikhard seisoi siinä hämmästyksissään loput kädessä.
Espanjan ruoko kirjaili taas hieroglyfejä hänen selkäänsä, ja itkenein silmin ja pehmitettynä tuli hän vihdoin kotia.
Kun Gunhild kuuli mitä oli tapahtunut, mutisi hän:
"Kyllä saan hänet luopumaan poikaani rääkkäämästä. Odota vaan huomiseksi. Kyllä tiedän miten hänet on kuritettava."
Seuraavana päivänä oli Gunhild kuten aina saunassa.
Yliopettajan rouva tuli kylpemään.
Gunhild saattoi hänet sisään, säysynä ja nöyränä kuten aina.
Kun rouva oli päässyt ammeesen, alkoi Gunhild harjata häntä.