"Mamma, avaa akkuna."
Äiti kääri lapsen peitteesen ja istahti avoimen ikkunan eteen lapsi sylissä.
Vieraat täysi-ikäiseksi päässeen luona olivat astuneet ulos kuistille.
Joka miehellä oli sampanjalasi kädessä. Keskellä seisoi isäntä ja heitteli alas makeisia ja apelsiineja pojille taistelun esineiksi.
Hän liehutteli suurta lastenlippua, joka hänellä oli kädessä.
Hän oli kookas nuori mies, puettuna viime kuosin mukaan, kasvot kauniit, kalpeat ja tuo elämään kyllästyneen väsymys kuvattuna silmäin ympäri, jota nykyajan nuoret herrat pitävät suurimman hienouden merkkinä.
"Eläköön tämä päivä, pojat!"
Yleinen riemu.
Sairas lapsi kumarsihen ulos akkunasta.
"Mamma, minä tahdon myöskin lipun, niin tuo hieno herra antaa minulle makeisia ja apelsiineja."