"Hirveästihän te vainootte tohtori parkaa. Mutta tämä tapaus on kuitenkin aivan mahdotonta, rakas täti."
"En itse olis sitä uskonut, ellei minulla olisi ollut todistusta käsissäni", vastasi Riikka ja kertoi mitä Triina oli sanonut.
Asianajaja hyppäsi pystyyn.
"Ei, täti se on mahdotonta. Ja kuitenkin, miksikä ei? Hänhän on nuori, kaunis, sukkela ja miellyttävä. Ja mitä etuja on minulla? Mutta pettää minua niin ystävyyden naamarin peitossa! Ei, täti, se on mahdotonta!"
Faerder kätki kasvonsa käsiinsä.
"Ehk'ei asianlaita ole niin huono, kuin luulemme. Mutta yksi asia on sinun tehtävä. Mene kotiisi ja katso oliko hän todellakin siellä. Älä muutoin anna heidän mitään huomata, ettei se herättäisi julkista pahennusta. Kun kestit ovat huomenna loppuneet voit olla varma siitä, että otamme Betsyn puheillemme."
Asianajaja otti hattunsa ja riensi katua ylöspäin.
Hänestä tuntui melkein siltä, kuin kulkisi unissaan tai olisi humalassa.
6.
Kerinpuut.