Triina tuli takasin kantaen velilasia.
"Olkaa niin hyvä."
"Kiitos", sanoi tohtori tyynesti ja istuutui nojatuoliin kaivellen rouvan ompelukorissa.
Triina seisoi paikallaan.
"Hrm! — Sanoitteko jotakin?"
"En."
Paussi, jonka kuluessa tohtori leikki kahdella lankarullalla katsomalla Triinaan.
"Mitä sillä oikeastaan tarkoitatte?" sanoi Triina suuttuneena.
"Millä?"
"Sillä, ett'ette sano minulle ainoatakaan ystävällistä sanaa,"