"Kuten tahdotte. Minä panen sillä välin villalangan järjestykseen."
"Enkö saa lupaa olla kerinpuuna?"
"Kyllä, kiitos vaan, vaikka se on jotensakin vaarallinen toimi. Onneksi olen naitu rouva, muutoin olisi teidän laitanne huono."
"Uskotteko sen?"
"Uskon. Meillä naisilla ei koskaan ole miehet enemmän vallassamme, kuin käyttäessämme heitä kerinpuuna. Silloin riippuu heidän kohtalonsa sanan oikeassa merkityksessä yhdestä langasta."
Keriessään pudotti Betsy kerän. Harding kumartui sitä ottamaan. Kerä kieri edemmäksi ja hänen täytyi ryömiä nelinkontin saadakseen sen kiini, jonka jälkeen hän hymyellen ja polvillaan ojensi sen Betsylle.
Faerder astui sisään, mutta seisahtui oven pieleen.
"Suokaa anteeksi, taidan tulla sopimattomaan aikaan."
"Ei suinkaan", sanoi Harding ja nousi. "Sinä kyllä tapaat minut vaimosi jalkain juuressa, mutta ole huoleti. Minä otin vaan ylös hänen lankakeränsä."
"Sinä et missään tapauksessa ole ainoa narri, jonka hän on vanginnut lankoihinsa."