Hän kiersi kätensä hiljaa neitsyen vyötäisille.
"Minä vaan tukeen teitä, niin on parempi istuaksenne".
"Niin, totta tosiaan tuntuukin paremmalta", vastasi neitsy tykyttävin sydämin.
Askeleita kuului rapuilta.
"Siunatkoon, se varmaan on rouva!"
Neitsy hypähti ylös. Seminarilainen jäi hurmaantuneena paikallensa istumaan.
Se oli oikein todellakin rouva Falk.
"Mitä te täällä ylhäällä teette?"
"Me puserramme kukkia, äiti".
"Niin, me — me puserramme kukkia", sanoi seminarilainen.