"Ja nyt hän näyttää noin onnettomalta, kun sinä sen häneltä riistit", sanoi äiti.
"Minun mielestäni hän näyttää tuhmalta", puhkesi Falk sanomaan.
"Kyllä, hän on Ole Danielin näköinen, se on selvä kuin päivä", sanoi matami. "Lahjakasta ei pojasta, Jumalan kiitos, kumminkaan tule!"
Herra Falk nuorempi potkasi juonikkaasti jalallaan ja löi mummoa likaisella teelusikalla.
Rangaistuksekseen hän sai pitkän suudelman mummolta.
"Mutta eipä sentään kaikki lahjakkuus männikköön mene", sanoi Finne. "Muistatkos, Lorenz, miten sitä lahjakasta ylioppilasta vertasit kirjavaan kummipalloon, jonka yleisö ensin korkealle ilmaan viskaa ja sitten antaa likaan pudota. Niin ei kuitenkaan sinulle tapahtunut. Sinä olet pikemmin kuin lehmä viheriälle niitylle pudonnut".
"Kyllä minäkin olisin likaan pudonnut, jos eivät rakkaat naisten kädet olisi minua kiinni ottaneet", vastasi Falk ja ojensi vaimolleen toisen ja anopilleen toisen kätensä.
Norderudin matami puristi niin, että oikein kipeältä kävi; mutta se oli vaan hyvää tarkoittava kädenpuristus.