— En minäkään sitä vastedes tekisi. Minä haen avioeron.
— Mutta kenties Fanni on viaton.
— Ei, sitä hän ei ole. Minä tiedän miten kevyttä kaikki on ollut alun pitäin hänen puoleltaan ja milloinkaan enää en voi häneen luottaa.
— Kaikki voi vielä tulla hyväksi, herra kauppias.
— Ei koskaan, ei koskaan.
Hän viittasi Stellan istumaan ja heittäysi hänen eteensä.
— Sanokaa minulle, olenko liian vanha isäksenne?
— Minä en ymmärrä teitä.
— Minä tarkotan, että me kaksi voisimme ehkä kulkea käsikkäin maailmassa. Teillä ei ole vanhempia eikä minulla lapsia. Ettekö voisi tulla minun ottotyttäreksi?
— Tämän pyyntönne teette niin äkkiä, etten luule meidän kumpasenkaan voivan sitä nyt ratkaista.