Sull' onko uskoa, mi pelkäät vain,
Min suusta valitus soi ainainen?
On sulle enemmän sun heikkoutes,
Kuin Hän, mi terveys on sielujen.
Kas, armon, rakkauden ma sulle suon;
Kas, rauha, autuus on mun yhteyten'!
Ei sua tuomita, sun velkasi
On sovittanut veri Kristuksen.
Kun siihen uskot vaan, sä puhdas oot
Kuin Hän, ja kohta saat sä vahvuuden.
Siks olkoon rintas tyyni, iloinen,
Kuin äidin rinnall' uni lapsosen.
6.
Mun vapahtajain kuolemast' on noussut,
Hän kirkkahana haudastaan on noussut.
Halleeluja! Mun kuninkaani voittain
Yön vallat vahvat kuolostaan on noussut.
Siks riemuitsen, kun kanssa Herran rakkaan
Mä myöskin eloon ihanaan oon noussut.