"Älä nyt — niinhän minä sanoinkin. — Voithan antaa minun puhua loppuun! 'Kyllä', sanoin minä."
"No, mitä hän sitten sanoi?" kysyi Mauno innokkaasti.
"'Tässä saat nähdä', sanoi hän."
"Mitä sitte sait nähdä?" intoili Pekka-Erkki, joka kuljetti kättänsä korean langan yli kuin olisi tahtonut hyväillä sitä.
"Surkeus suuri, kuinka te kyselette ja pidätte meteliä, niin että minä syön, mitä minun piti sanoa, enkä enää muista sitä!"
"Sinun piti saada nähdä jotakin", auttoi Antti häntä tolalle.
"Niin se oli, mutta vaiti nyt. Hän näytti minulle parin lapasia, nähkääs, niin hienoja lapasia, ettette ole sellaisia nähneet."
"Ne kai maksavat paljon rahaa, se on tietty", sanoi Mauno ajattelevaisesti.
"Niin kyllä, näetkös, mutta ei sille, joka voi valmistaa sellaisia — sillä silloin maksaa ainoastaan lanka."
"Lanka, niin, mutta ei se maksane vähän sekään", tuumasi Anna-Liisa.