Sitten Frandsen alkoi puhua, mutta hän oli kaukana poissa, sillä ääni kuulosti kaukaiselta.
"Maantuntu! — Poijukello! — Se soi! -Varokaa poijukelloa!" – – –
Kova kolkutus kuului ovelta.
Ei kukaan liikahtanut eikä vastannut.
Kolkutettiin uudestaan, — vielä kolmannenkin kerran.
Silloin konstaapeli repäisi lujasti lukkoa ja murtautui sisään.
"Haaste nimismieheltä! Herra Frandsen pitä tulla huomenna kello kymmenen aamu nimismieskonttori!"
Mutta leski kohosi istualtaan ja kääntyi niin ylevänä väkivallantekijää kohtaan, että tämä siitä hämmästyi.
"Te tulette liian myöhään", sanoi leski. "Täällä on jo ollut toinen ennen teitä."
Konstaapeli väistyi ja katsoi arasti kuolinhuoneesen, sillä "toinen" oli jo ollut siellä ja riistänyt Kræn Frandsenin pois hänen vallastansa.