All' auringon kuuman on kaunehin Inra!
Katoo nopeasti, ilman että muut ennättävät
nousta ylös ja häntä nähdä kuin Uhu.
UHU
Hän kosketti pyhää puuta!
Sen näittekö rietasta naamaa ja suuta?
Hän hellimistä ei enää siedä.
Sana anna siis nopsaan viedä
ja riiviö tuoda neuvoston eteen.
Istuutuu.
YÖKKÖ
Ma mielt' olen samaa.
HANUUMAN
Tämä häiriö hellän mieleni lamaa.
Mut hyyppää Hyyppä ja piikanen tuo.
Hyygppä vikkelästi oikealle. Uhulle:
Voit eelleen synninliejua kaivaa; mut meit' älä saarnalla vaivaa.
Uhun seuraavan repliikin aikana käväisee Yökkö ja toinen
apinauroista hakemassa itselleen kipollisen mahlaa.
UHU Sen näin minä rumiluksen! oli silmissä lieska ja palo, paholaiselta varmasti laina, ja kavala niin oli suunsa valo kuin viettelys, synti on aina — — Ja tuohon ilveimpeen uroskansa on hulluna aivan?