KIRRA
Oi, hullu, pyydä ja rukoile — —
INRA äkkiä ylpigtyen:
Ja kumarra, nöyrry ja rukoile!
Mua rumaksi moitti, se valhetta on!
Vai tottako on, sa sano?
KIRRA
Olet kaunis, kauniimpi muita —
Oi, riennä, ma turvaksi läbden.
INRA puoleksi kiukussa, puoleksi itku kurkussa: Ah, Inrako ruma! Auringon nähden käyn kiinni sen tuhmurin sanaan, sen loikurinlaskijan kehnoksi, kurjaksi manaan.
Katoo oikealle.
OINAS on saanut kuntoon luolan telkeet ja ottaa nyt soihdun Kirralta.
Tule, Kirra, nyt tehdään jälkeä oivaa.
KIRRA
Ois Inralle suotava hoivaa —
OINAS Hän tointuu kyllä ja palajaa ja meiltä valtakunnat ja valtikat saa.
Lähtee vasemmalle.
HANUUMAN Kirralle, joka seisoo epäröiden: He, Kirra, mun lemmikkityttöni soma, oon tuossa paikassa kuoleman oma, jos et tuo suuhuni tilkaista juomaa, sit' ihmettä viiniä, auringon luomaa.