NARKAS nauraen
Sun kanssas ukkeli vetoa lyön,
ett' olin hulluna viime yön.
— Avull' Inran nyt ruuheni löydän.
INRA tulee vaataan oikealta taustalta, hyökkäävästi, kuin taisteluun vaatien:
Ruma onnko ma vielä, se sano!
NARKAS
Miks yöllä sä vuorilla huhuit?
INRA itkeväistä ivaa täynnä:
Kuin sielunpaimen ja apina puhuit
Mun rumaksi manasit,
ja houkkona ketojen heinää lanasit — —
NARKAS
Sano mistä mä ruuhtani hakisin.
INRA itsepintaisesti:
Ruma oonko ma? Oitis se sano!
NARKAS
Alä muistele niitä, ma leikillä pakisin.
INRA Ma näytän sun ruuhesi vanan, jos saan sulta vastaussanan.
NARKAS Sinä itsepintainen kakara, olet kirkas kuin kuutamon sakara.